Torstaina treenailtiin taas Urhon kanssa agia. Treenit aloitettiin harjoitteella, jossa oli putki ja perässä 5 hyppyä. Rimat ristikkoina 35cm korkeudella. Kunhan poitsu tajusi mitä siltä haluttiin hyppäsi se hyvin ja eteni suoraan. Hyvin rytmitti putkelta hypyille menon. Toisena harjoituksena korkeuden arviointia. 35cm ristikot ja viimeistä rimaa nostettiin 50cm -> 60cm ja takaisin alas. Muuten hypyt meni hyvin, mutta selkeästi 60cm vähän jänskätti.


 
Rata oli taas haastava ja yhtä kohtaa jouduttiinkin hinkkaamaan muutaman kerran ennen kuin sain pojan kuulolle. Tosin tässä oli ihan omaa mokaa, ennen kuin tajusin kuinka aikaisin koiralle on jo kerrottava tulevasta käännöksestä radalla. Eihän se enää ilmassa ollessaan pysty menosuuntaansa vaikuttamaan. Keinulla avustaja auttoi jarruttamaan vähän keinun laskeutumista. 4 esteellä hinkattiin 5 kääntymistä ja menihän se kun itse tein käskyttämisen ajoissa ja näytin vartalolla mihin suuntaan ollaan seuraavaksi menossa. Kepeillä verkot ja keskellä 2 ohjuria ja hienosti Urho jo pujottelee vauhdilla.
 
Lauantaina otettiin tottista Luukissa. Urho ja Riku yhtä aikaa. Ilmoittautumisen jälkeen Urho paikkamakuuseen, josta nousi istumaan kun poistuin. Kävin laittamassa takaisin maahan. Kielsin Urhoa maan haistelusta muutamaan otteeseen ja sitten poika nousi taas seisomaan. Uudestaan maihin ja en nyt puuttunut sen makoiluihin, tosin olikin ihan nätisti loppuajan. Liikkeissä Urho oli taas mukavasti mukana ja kaikki meni ihan hyvin. Kontakti tippui muutamia kertoja, mutta huomautuksesta otti sen taas. BH jättävät ok, luoksetulo laukaten suoraan eteen.
 
Iitun kanssa otettiin sitten seuraamista erilaisin variaatioin ja neiti oli ihan onnessaan. Tosi kivasti hakeutuu oikealle paikalle, mutta välillä tästä on vielä muistutettava kun neiti on niin täpinöissä. Luoksetulon otin vielä loppuun ja kun laitoin Iitun maahan tuli viereemme parkkiin auto. Kävelin pois ja kun käännyin katsomaan Iitua oli sen selän takana 2 pikkukoiraa. Tuli kiire kaivella palloa esiin. Iitu ei häiriköistä välittänyt vaan tuli laukaten luokse ja suoraan eteen. Anski sitten kertoi, että toinen pikkukoira oli karannut autosta ja lähestynyt Iitua, jolloin Iitu oli sitä mulkaissut pahasti häntä tötteröllä. Onneksi ei ollut mennyt iholle asti.
 
Urhon otin vielä lyhyeen paikkamakuuseen. Tosin ensimmäiseen kohtaan ei missään nimessä halunnut mennä maate, jo perusasentoon kutsuessa väisti paikkaa. Siirryin sitten itse nurmikon puolelle, joka kelpasi Urhollekin ja nyt makoili nätisti Rikun häiriköidessä. Ihme herkkyyttä nyt pojalla.
 
Sunnuntai aamusta Anskin ja Rikun kanssa käytiin tekemässä Luukin lenkki. Pojat paineli nätisti Iitun kanssa ja vauhtia riitti. Hauskaa tuntui kavereilla taas olevan. Sitten jälkiä tallomaan. Urholle talloin noin 550 askeleen jäljen 8 kulmalla, piikillä ja 6 esineellä, nameja satunnaisesti. Tuuli oli aika kova ja puuskittainen, ilma pilvinen.


 
Alku oli Urholle vaikeaa. Valjaat ja liina häiritsivät aluksi työskentelyä, paalulta lähtö oli kauhea ja ekan esineen ilmaisi vinoon. Sen jälkeen itse jäljestäminen parani hiukan, mutta ekat 4 kulmaa ei mennyt ihan oppikirjojen mukaan. Loput esineet ilmaisi hienosti suoraan ja loput kulmat menivät jo hyvin ja piikki oli hieno. Itse jäljestäminenkin parani huomattavasti ja intoa tuntui olevan. Viimeksihän Urhon paalunameissa oli muurahaisia olisiko siitä jäänyt epämiellyttävä muisto? Ja se olisi vaikuttanut jäljen alkuongelmiin. Tällä hetkellä esineilmaisu on hyvällä mallilla eli keskitytään kulmiin/piikkeihin ja namien vähentämiseen.
 
Anski oli tallonut Iitulle 4 janaa, joissa palkkana pallo. Janat olivat noin 30-40m. Eka jana oli selkeästi muistutusta hommasta, vaikka sekin meni hyvin. Loput menikin hienosti ja Iitu reagoi heti pidättämiseen korjaamalla menonsa suorempaan. Jäljet nosti hyvin, ei ylittänyt ollenkaan ja pallopalkat oli ihanat. Neiti oli taas niin tyytyväinen itseensä =).