Anskin kanssa kahdestaan Luukissa. Isolle pellolle kävin tallomassa Urholle 110 askeleen jäljen. Possun kieltä oli aluksi kasoissa n. 10 askeleella, sen jälkeen joka askeleella 2 palasta ja taas viimeisillä 10 askeleella kasoja, loppupalkkana purkki.

Kova hinku oli taas pojalla hommiin. Alkurauhoittuminen meni ihan ok ja kasat auttoivat Urhoa työskentelemään paremmin. Se otti lähes jokaisen askeleen ja söi namit. Vetoa oli, mutta se kuvastaa vaan motivaatiota. Puolen välin jälkeen piti pienen hengähdystauon, taisi tosin hermostua vähän mun pidättelyyn. Nenä pysyi tosi hyvin alhaalla eli näillä treeneillä jatketaan. Loppupalkalla tarjosi taas itsenäisesti maahanmenoa, jotain tälläkin jätkällä siis jää mieleen =).

Iitulle lähdettiin sitten ampumaan kentälle. Eli jatkossa kentälle meno ja siellä oleminen tapahtuu paljon hallitummin kokonaisuudessaan. Aloitettiin seuraamisella ja ekalla paukulla Iitu pomppasi ja haukahti pari kertaa, toisella paukulla ei reagointia. Hetken seurailtiin ja otettiin käännöksiä ilman paukkuja ja sitten paikkamakuuseen. Maahanmenot olivatkin sitten nopeita, mutta yhtä nopeasti Iitu pomppasi takaisin istumaan. Sitten pari maahanmenoa matalammalla äänellä ja nyt maltettiin totellakin. Pientä piipitystä kuului parilla ekalla paukulla, mutta sitten neiti hiljeni.

Jossain vaiheessa koirapuistoon tuli koiria, mutta Iitu ei niistä enää välittänyt päästyään vauhtiin työnteossa. Tässä vaiheessa Iitun seuraaminen oli taas kuulemma tosi hienon näköistä, hiukan edisti mutta sitähän se tekee aina. Otettiin sitten jättävät ja ne onnistuivat hyvin, kaikki kolme. Tasamaanoudon teki laukaten ja luovutti hienosti. Hyppynoudot meni hyvin. Lopuksi otettiin eteenmeno ja Anski vei patukan Iitun nähden paikalleen. Hyvin malttoi seurata ja irtosi vauhdilla ja suoraan.