Anskin kanssa Luukissa. Ja meitä odotti valmiina Anskin talloma 200 askeleen jälki Urholle sekä 4 janaa Iitulle. On se Anski reipas! Urhon jälki vanheni 45min ja nameja oli aluksi joka askeleella, sen jälkeen satunnaisesti ja muutama pitempi tyhjä kohta. Urho jäljesti hienosti, parasta työskentelyä aikoihin. Nenä pysyi alhaalla, namit imuroitiin, eikä kauheita temmon vaihteluita tapahtunut. Eikä mitään vaikutusta, vaikka oli ensimmäinen vierasjälki. Loppukepin ilmaisi suoraan.

Iitun eka jana oli 5m, jälki lähti oikealle ja siinä vähän oikaisi janalle, kun en ollut itse ihan mukana ja tajunnut pidättää. Jäljen merkkasi ja otti oikeaan suuntaan, purkit ilmaisi tosin vähän ylimentyään, koska vauhtia oli paljon. Toisella janalla matkaa oli 10m, jälki lähti vasemmalle ja Iitu nosti taas sen hyvin, mutta vauhdin takia purkkien merkkaamisessa meni yli, mutta bongasi ne sitten. Kolmannella matkaa oli 30-40m, jälki lähti oikealle ja Iitu eteni hyvin suoraan ja merkkasi jäljen hienosti ja nyt vauhtia oli maltillisemmin ja purkit löytyi paremmin. Neljäs jana oli 60m, jälki lähti vasemmalle. Iitu eteni janalla tosi hienosti koko matkan, pari kertaa vaati pientä pidätystä ja korjasi sitten ihan suoraan. Jälki nousi taas hienosti, sen jälkeen vauhtia oli taas reilusti, mutta purkit ja pallo nousivat kuitenkin pienen etsimisen jälkeen. Janalla etenemiset oli pääsääntöisesti hienot, itse jäljet merkkasi hienosti, mutta sen jälkeen vauhtia oli paljon, eikä purkit sitten meinanneet nousta. Nyt pitäisi saada tuo tarkkuus siirtymään myös jäljen noston jälkeen jatkuvaksi.

Urhon kanssa otettiin virittämisen jälkeen seuraamista ja kontakti pysyi nyt hienosti. Saatiin onnistuineita käännöksiä sekä paikalle pyörimistä. Jättävissä otettiin tänään etäisyyttä ja ihan kivasti kestää sen, vaikein on istuminen jossa alkaa helposti jostain syystä hidastelemaan. Lähiluoksetuloissa pitää olla tarkkana ja käyttää itse molempia käsiä. Ihmettelin miksi Urho tulee vähän enemmän oikealle, kunnes tajusin välillä laittaa namin paikoilleen myös vasemmalla kädellä ja johan lähti pelittämään. Saaliille keskittymiset onnistuivat hienosti ja Urho todella jännittyy ja jää tuijottamaan palloa.

Iitun kanssa siirryttiin kentälle ja oli alusta alkaen leppoisamman oloinen kuin viimeksi Anskin kanssa tottistellessamme. Otin seuraamista ja palkkasin namilla. Sivulle tuloa ja täyskäännöstä, jossa Iitu tekee helposti vähän turhan ison kaarroksen ja sitä hiottiin namin avulla. Sitten vähän patukalla purkamista ja sitten paikkamakuuseen ja minä piiloon. Hyvin pysyi, mutta selvästi katseli Anskia siihen malliin, että missäs vaiheessa paukku tulee?

Ammuttiin sitten vasta seuraamisessa ja ensin ihan normaalisti. Häntä nousi ylös joka paukulla, muuten pysyi suorempana kuin viimeksi. Otettiin paukkuja myös imuttamisessa ja ajattelinkin jatkaa näin, jotta saisin Iitun pysymään suorana seuraamisen aikana. Katsotaan aiheuttaako tämä komentamista vai saataisiinko tällä positiivista fiilistä liitettyä paukkuihin. Toinen paikkamakuu ja hyvin Iitu taas totteli ja jäi makoilemaan, ei ammuttu. Lopuksi vielä iskunouto. Ekalla meno vauhti ei ollut päätähuimaavaa, mutta meni laukaten. Paluu vauhti olikin jo parempi ja irrotti kapulasta vasta luvan saatuaan ja iski patukkaan kiinni. Toisella yrittämällä meno vauhtikin oli jo huomattavasti reippaampaa laukkaa ja tulovauhti myös ja taas sain otettua Iitu lähelle ennen vapauttamista patukalle.