Keskiviikkona golfkentän parkkiksella Anskin kanssa. Tallottiin ensin metsään 2 leveää suikaletta, molemmissa 2 esinettä. Takana pienet, jotka tuottivat Urholle joku kerta ongelmia kun eivät suussa pysyneet ja edessä isommat.

Urho pääso toisena hommiin ja innokkaasti lähti esineitä etsimään. Ensimmäinen etuesine löytyikn helposti, muiden kanssa sai tehdä vähän enemmän töitä. Juokseminen tuntui olevan mukavaa ja alueen rajojakaan ei Urho muistanut niin kauhean tarkkaan miettiä. Suikaleiden poikki meni iso polku, joka helposti otti käänsi koiran mukaansa. Löytyi ne loputkin esineet, ensin takaesineet ja viimeisenä toisen suikaleen etuesine. Kaikki pysyivät hyvin tällä kertaa nuoren herran suussa. Pieni katkos tuli kolmannella esineellä, kun Anskin kanssa seisottiin aika lähekkäin ja Urho vei esineen Anskille ja sitten katseli ihmeissään, että MITÄ? Toi sitten esineen oikealle henkilölle, mutta Urhon ilme oli niin ihmettelevä.

Iitu pääsi viimeisenä hommiin ja sille tallottiin suikaleet yhteen. Innokkaana lähti esineitä etsimään ja ensimmäinen etuesine löytyi helposti. Iitu pyysi hienosti alueella, vaikka pojat olivatkin ylittäneet aluetta reilusti, mutta Iitu ei niiden hajuista mitään välittänyt. Iitulla tuntui olevan hauskaa ja ensimmäisen kerran se alkoi leikkimään tuomallaan esineellä ennen luovutusta. Kaikki esineet löytyivät ja neiti oli taas oikein tyytyväisen oloinen itseensä autolle mentäessä.

Sitten vähän tottisteltiin. Urhon kanssa seuraamista ja pikkasen se poika aukesi suorilla pätkillä. Vaikeutettiin sitten hommaa nopeuden vaihteluilla ja käännöksillä. Hidas kävely on tosi hienoa, juoksukin meni jo paremmin, mutta siinä on vaikeampi keskittyä tarkkaan työskentelyyn. Käännökset toimivat hyvin ja pysähdyksetkin.

Jättävissä hinkkailtiin nopeutta. Istumista otettiin monta toistoa. Selvästi se, että palkataan vain nopeasta saa Urhon yrittämään paremmin, mutta vielä menee pää sekaisin, kun ei joka kerta palkkaa tulekaan ja sen seurauksena alkoi kontakti tippua valmistelevassa osuudessa tai tarjosi väärää liikettä. Saatiin lopuksi pari onnistunutta nopeaa liikettä peräjälkeen ja niistä ruhtinaalliset palkat. Maahanmeno meni hienoti ja sitä otettiin vaan pari toistoa. Seisomista jouduttiin ottamaan muutamia toistoja, kun ei herra malttanut pysähdellä.

Lähiluoksetulot ok ja sain käsiä jo laskettua hyvin. Ja pitkältä vauhtia riitti reippaasti. Sitten Rikun kanssa ilmottautuminen, joka olikin hiukan haastava Urholle. Mieli teki mennä moikkaamaan kaveria. Paikkamakuussa Urho oli hienosti ja varmaan pari minuuttia. Lopuksi otettiin vielä tokon luoksepäästävyys, jossa ensi yrittämällä Urhon piti tietty nousta Anskia kohti, mutta sitten malttoi istua nätisti. Näitä vaan lisää ja vieraiden ihmisten kanssa.

Iitun kanssa otin itsekseni tottista. Seuraamista ja pysähdyksiä, jotka onnistuivat. Omasta mielestä ei aukeamista tai edistämistä. Käännöksetkin sujuivat ja vauhdikas luoksetulo. En tiedä kiihdyttääkö tuo Luukin kenttä niin Iitua,  joka odottaa paukkuja, että sen takia siellä alkaa aina helposti aukeamaan ja edistämään? Jättävät voi:n tapaan ja hienosti onnistui.