Viikko takaperin perjantaina hallilla otettiin hyppytreeniä. Tunti ei vaan tuntunut riittävän millään edes 3 koiran treenaamiseen, kun yritettiin videoidakin suoritukset. Kai se on vaan maltettava odotella lumien sulamista, että päästään ulos turvallisesti hyppimään. Urhon keskittymiskyky oli hiukkasen hakoteilla ja vauhtia oli liikaa. Otettiin ihan perussarjaa, lopetettiin sitten suht onnistuneeseen suositukseen. Iitu oli ihan pihalla perussarjassa, eipä sitä ollakaan aikaisemmin tehty kuin kerran joskus viime kesänä. Targetti oli kateissa ja vauhti vaihteli ihmeellisesti.

Viikko menikin sitten rauhallisesti elellen, kun emäntä on kipeänä. Sisällä tottisteltiin useampana iltana, ettei ihan kaverit hermostu. Molempien kanssa otettiin tunnarin etsimistä, seuraamista, käännöksiä, peruuttamista, askelsiirtymisiä, kaukojen oikeita liikeratoja ja kosketusalustaa. Kivasti meni molemmilla ja intoa riitti.

Aprillipäivänä nähtiin Anskin kanssa pitkästä aikaa ja ammuttiin Iitulle. Otettiin vain pikku pätkä seuraamista ennen kuin alettiin ampumaan ja Iitu seuraaminen oli aika kivan oloista. Ihan pikkasen taisi aueta välillä. Paukkuihin ei reagoinut millään tavalla, ei piippaamalla tai edes korvaa heilauttamalla. Iitu tuntui olevan myös hyvin tyyni tai se ei tuntunut ärsyyntyvän ollenkaan paukuille eli ehkä siedätysoperaatiomme on tuottanut tulosta! Vuosihan tässä on ammuttu nyt lähes joka viikko. Mielenkiinnolla odotamme mitä jatkossa tapahtuu ja saadaanko tyyneys siirrettyä myös paikkamakuuseen. Paukkujen jälkeen Iitu pääsikin hetkeksi makoilemaan ja Anski kävi taas härnäämässä neitokaista hyppimällä tämän ympärillä. Tiukkaa tekin paikalla pysyminen =). Tänään kaikki käskyt meni ekalla kerralla perilla ja Iitu toimi todella nopeasti.

Sitten lähdettiin lenkille Rikun, Iitun ja Urhon kanssa. Kaverit painelivat menemään keskenään ja juoksivat oikein kunnolla jahdaten toisiaan. Riku kyllä muistaa Iitun aseman ja varoo ärsyttämästä tätä, vaikka molempia jo selvästi kiinnostaa toistensa seura. Iitukin haluaisi jo leikkiä Rikun kanssa, mutta pikkasen pitää vielä kiinni omasta nartun roolistaan.

Illalla ajeltiin halille ja Iitu pääsi ensin hommiin. Ajatuksena se, että kun Urho joutuu vuoroaan odottelemaan löytyisi työintoakin enemmän. Iitun kanssa aloitettiin seuraamisella ja askelsiirtymisillä, peruuttamisella, käännöksillä ja meni kyllä kivasti. Tunnaria sai käydä etsiskelemässä esteiden seasta ja hyvin löytyi. Kosketusalustaa saatiin otettua pitemmältä matkalta ja ehkä sitä voisi kohta koittaa merkin kanssa tai ruutuun. Metallinouto ok, tosin tuli ravaten takaisin päin. Jättävistä otettiin istumista ja vaikea se tuntui olevan, seisomista tarjottiin useampaakin otteeseen. Keskitytään nyt sitten vain tähän istumiseen jatkossa. Luoksetulo lelulle ja leikkimistä loppuun. Iitu keskittyi hienosti koko treenin ajan ja oli todella innokkaan oloinen.

Urho pääsi vuorostaan hommiin ja motivaatio tuntui olevan kohdillaan. Se ei ollut läheskään niin häiriöherkkä mitä aikaisemmilla kerroilla. Otettiin ihan motivaatio treeniä, eikä jääty hinkkailemaan mitään sen kummemmin. Isoja kehuja ja herkku palkkaa. Perusasentoa, käännöksiä, seuraamista ja peruuttamista. Urho oikein tarjosi näitä liikkeitä ja keskittyi kivasti. Jättävissä seisominen oli hatarammalla, tarjosi istumista, joten keskityttiin sitten seisomiseen. Kosketusalustalla saatiin etäisyyttä mukavasti ja tunnarikin löytyi esteiden seasta hienosti. Kapulaa nosteltiin ja pidettiin ja hienosti pysyi kapula suussa, kun kuljeskeltiin pitkin hallia. Paikkamakuussa pysyi hienosti ja hiljaa, pari kertaa kävin palkkaamassa muutaman minuutin makuusta. Luoksetulo oli todella vauhdikas. Loppupalkaksi Urho pääsi leikkimään ulos Trulyn kanssa.