Sunnuntaiaamusta tavattiin Tarja ja pojat Luukissa ja käytiin kimpassa aamulenkillä. Ihan kivasti tulivat kaverukset toimeen vapaanakin, tosin Iitu tapojensa mukaisesti komensi toisia leikkimään hänelle sopivalla tavalla. Fiksut miehet eivät välittäneet Iitun komenteluista ja Iitu saikin välillä kulkea hihnassa, että pojat saivat mennä rauhassa menojaan. Urho nautti taas isojen poikien seurasta ja Icen kanssa vähän leikkivätkin.

Parkkiksella sitten tottisteltiin ja Iitun kanssa otettiin eteenmeno niin, että näki kun vein piippipallon ja härnäsin sillä vielä neitiä. Lähti kunnolla laukaten pallon luokse. Sitten otettiin nouto Icen kapulalla. Heitin kapulan ja lähetin Iitun noutamaan, kapulalalla haukahti ja kun lähdin peruuttamaan tuli laukaten luokse ja ihan eteen. Muuten siis ok, paitsi tuo haukahdus. Sitten parkkikselle tuli nöffi omistajansa kanssa ja otettiin siinä kontaktiharjoitusta ja hyvin meni. Pienen pöhähdyksen Iitu päästi koiran bongattuaan, mutta sitten tarjosi vain kontaktia. Lopuksi vielä eteenmeno niin, että pallo oli viety valmiiksi. Härnäsin, että siellä se pallo on, mutta vaikka lähti laukaten liikkeelle oli hitaampi ja lopussa hiukan kaarteli. Eli siis nyt tehdään pelkästään näkölähtöjä, jotta saadaan vauhtia liikkeeseen.

Urhon kanssa yritin vähän leikkiä, mutta jostain syystä nyt ei oikein leikki maistunut. Hajut olivat kiinnostavampia. Hinkattiin vähän perusasentoa ja imuttaen seuraamista. Sekä maahan menoja, jotka hyviä. Paikalle saapui autollinen lapsia, jotka höpöttelivät jotain Urhosta, mutta Urho ei häiriöstä välittänyt, vaan malttoi keskittyä hienosti.

Iltapäivällä tottisryhmän treeneissä. Aika lopussa otin Iitun hommiin ja heti aluksi tuli koira Iitun takaa sitä nuuskimaan. Iitu rähähti kerran, mutta rauhoittui samantien. Otettiin vähän seuraamista, ilmoittautuminen, luoksepäästävyys, hampaiden katsominen ja kaikki meni ok. Sitten nouto omalla kapulalla, joka meni hyvin. Nyt ei haukahtanut kapulalle päästyään ja tuli laukaten reippaasti kun lähdin peruuttamaan ja ihan eteen. Lopuksi vielä kimppapaikkamakuu, Iitu reunassa Malikan vieressä. Hienosti Iitu pysyi, vaikka pari muuta nousikin aina välillä ja haukkui.

Urho pääsi hieromaan tuttavuutta ihmisten kanssa ja moikkaamaan kasvattajaansa. Kumma kyllä ihmiset moikattuaan Urho tarjoili vain kontaktia, eikä kauheasti välittänyt muista. Paitsi jos joku rapisutteli namipussia. Molly mammaakin Urho moikkasi, mutta eipä kumpainenkaan äiti tai poika kauheasti toisistaan välittänyt. Urhon keskittymiskykyä kehuttiin, mutta massaa saisi saada lisää. Joo tätä kovasti yritetään, mutta tuntuu ettei poika liho vaikka mitä syötetään. Ehkä sitä massaa alkaa kertyä, kun kasvu hidastuu muuten.