Anskin kanssa Helkussa. Aloitettiin tallomalla Tahvolle ja Iitulle siksak jäljet, joissa tulee kunnolla treenattua kulmia. Heinä oli juuri sopivan pituista pellolla ja sihen jäi hyvin painaumat askeleista. Iitulle laitoin 13 esinettä ja nameja ihan muutaman sinne tänne, ensimmäset namit olivat vasta metrin päässä paalusta. Jäljet saivat vanhettua tunnin.

Tässä välissä pääsi Urho namiruutuihin. Talloin yhden kapean suikaleen ja yhden metrin mittaisen suikaleen, josta lähti jälki. Nameja tietty joka askeleella ja myötätuuli. Hyvin pysyi taas ensimmäisessä ruudussa ja tarkasti söi namit. Toisessa ruudussa eteni nätisti ja yhtä tarkasti söi namit, jatkoi automaattisesti jäljelle syöden lähes jokaiselta askeleelta. Ei mitään pyörimistä eikä rynnimistä, mitä tekin eilen. Tällä kertaa tosin liina meni mahan alta. Aika hieno suoritus.

Iitu jäljesti oman jälkensä todella innokkaasti ja nenä alhaalla. Vauhtia löytyi liikaakin, kun kaksi esinettä jäi nostamatta. Kaikki 15 kulmaa/piikkiä otti tarkasti, eikä nameja ollut edes jarrupaloina. Esine ilmaisut olivat myös hyviä ja lähes kaikki suoria. Aivan mahtava suoritus. Olisikon neidin työskentelyintoon vaikuttanut, kun Urho oli ensin hommissa? Hyvin antavat toinen toisilleen motivaatiota työskentelyyn.

SItten tallottiinkin pellolle esineruutu täyspitkä, mutta kapea. Urhon kanssa käytiin viemässä mielikuvana esine ja ensi lähetyksellä lähti vauhdilla, mutta vinoon eikä löytänyt esinettä. Ei siis ole tainnut ymmärtää tallattua aluetta? Tosin edellisillä kerroilla on ollut mukana tallomassa aluetta eli sen on ollut helpompi hahmottaa se. Käytiin sitten hakemassa haju ja taas poika lähti vauhdilla liikkeelle. Nyt paineli täysiä ruudun takaosaan ja samalla tajusin, että olin jättänyt esineen suurin piirten ruudun keskelle. Urho lähti vauhdilla takaisin päin ja keskivaihella ruutua löi liinat kiinni ja löysi esineen. Nenä oli siis auki ja vauhdilla toi sitten esineen. Tähän oli hyvä lopettaa.

Iitulla kolme esinettä edessä, keskellä ja takana. Työmotivaatio hyvä ja reippaasti liikkui koko ajna. Ensin löytyi keskiesine, sitten taka ja viimeisenä etuesine, sen palatessa takaisin lähetyspaikalle. Tosin ennen etuesineen löytymistä Iitu kirmaili pellolla onnessaan välittämättä rajoista. Tärkeintä, että neidillä oli hauskaa.

Viimeisenä oli sitten vuorossa tottisosuus. Ilmottauduttiin Anski Tahvon ja mä Iitun kanssa a-esteelle. Ei mitään reagointia Tahvoon. Tahvo meni paikkamakuuseen ja Anski tuli ampumaan. Otettiin ampumista seuraamisen yhteydessä, patukka palkan tullessa eri aikoin ampumisen jälkeen, ei reagointia. Sitten otettiin jättävät ja luoksetulo, jotka Anskin mukaan hienot.

Tasamaanouto ok, tuli laukaten, kun peruutin ja kutsuin vetäen patukalla lähelle. Hyppynouto otettiin patukalla, kun kapula oli painavampi kuin 650g ja isompi mihin ollaan totuttu. Hienosti yli ja kiva nouto, ei ongelmaa. A-esteellä nouto kapulan kanssa. Heitin hiukan vinoon, enkä tajunnut auttaa joten takaisin tullessa kiersi esteen. Vein takaisin a:n taakse kapula suussa ja kutsuin. Hyvin tuli yli ja luovutti kapulan. Toinen yritys a:lla ja tämä menikin jo nappiin. Täytyy siis harjoitella noita vinoon heittoja.

Iitun vuoro mennä paikkamakuuseen ja samalla vietiin eteenmenoa varten pallo kentän laitaan. Paikkamakuussa ensimmäinen paukku ilman reagointi, toisella pöhähti ja sitten pitkin yrittää hakea huomiota pienillä haukuilla. Odoteltiin niin kauan, että oli hiljaa päästiin palkkaamaan. Otettiin sitten vielä paukkuja niin , että seisoin ihan edessä ja patukkapalkan saanti aika vaihteli, ei reagointia. Mun mielestä Iitu ei reagoin itse paukkuun enää, vaan koittaa miten saisi huomion tai jotain muuta ihme häröilyä. Hetken neiti sai vielä maata, kun Tahvo otti jättäviä. Loppuun eteenmeno, joka oli vauhdikas ja Iitu painoi täysiä ja suoraan ihan kentän laidalle asti ja matka oli varmaan paljon pidempi kuin kokeessa tulee olemaan.