Keskiviikkona  ajeltiin Suskin oppeihin Kirkkonummelle. Aloitettiin sirun lukemisella sekä ilmottautumisella. Molemmat meni mukavasti. Urhoa ei ahdistanut sirunluku yhtään ja Rikukaan ei kiinnostanut niin paljon kuin aikaisemmin.

Otettiin taas seuraamista erilaisilla häiriöillä: taputuksilla, alustan vaihdoilla, esteitä lähestymällä... Edelleen Urho on häiriöherkkä, mutta itse pitää olla vaan tarkkana että herra suorittaa sen mitä vaaditaan ja sitten palkataan kunnolla hyvistä suorituksista. Kerran herraa piti herätellä kunnolla hommiin ja sen jälkeen taas homma toimi paremmin. Parasta seuraamista saatiin aikaan lumihangessa kahlaamalla. Tällöin Urho oli todella skarppi ja keskittynyt. Itse pitäisi muistaa vaatia, palkata kunnolla oikeista suorituksista ja riekkua välillä vaikka pallon kanssa innostaen herraa.

Toisena asiana treenailtiin luoksetuloa. Ensin luoksetulot läheltä ja vaihdoin palkaksi pallon. Muuten ok, mutta palkan vaihdon takia Urho kosketti nenällään joka kerta liiviin. Tästä pitää jatkossa olla tarkkana, ettei tule tavaksi. Kaukaa luoksetulossa minua on häirinnyt Urhon pienen pieni kaartaminen oikealle. Vinkiksi saatiin parine metrin lähestymisen jälkeen palkan käteen eteen ottaminen ja koiran kutsuminen. Urho korjasikin pienen kaartamisen heti tällä tavalla, eikä se vaikuttanut mitenkään vauhtiin.

Keskusteltiin vielä Urhon makuulle menosta, kun herra heittää aina lonkalle ja usein laittaa vielä toisen etujalan rintansa alle. Päädyin nyt siihen, että hyväksyn tämän kunhan ei ala vaihtamaan lonkkaa kesken liikkeen. Perusasentoon nousemisessa pitää olla jatkossa tarkkana, koska nyt ainakin Urho teki ihme sivupomppuja ylös noustessaan.

Käytiin vielä Anskin ja Rikun kanssa kävelemässä treenien päätyttyä. Pojat olivat hienosti, mitä nyt Rikun rakkauden tunnustukset tuntuivat välillä olevan Urholle liikaa. Riku siis nuoli Urhon huulia ja mielisteli minkä kerkesi. Urho väisti päätä kääntämällä ja kerran piti oikein murahtaa, kun ahdisti liikaa toisen tykkääminen.