Anskin kanssa taas metässä. Ilma nihkeä ja painostava, kuuma. Pieni tuulen vire kävi välillä. Aloitettiin jälkien tallaamisella ja tehtiin kunnon jäljet molemmille. Iitun jäljellä pituutta n.1km, yhdeksän keppiä ja 8 purkkia. Sai vanheta puolitoista tuntia.

Jälkien vanhetessa etsittiin esineitä. Täysikokoinen ruutu ja 3 esinettä: hanska, kova muovinen silmälasikotelo ja kuminen läpyskä. Vasemmasta kulmasta lähetin koiran ja hyvin lähti etenemään. Hanska löytyikin heti vasemmasta takakulmasta, hienosti luovutti esineen. Toinen lähetys keskeltä ruutua. Kaarsi keskiesineen edestä oikealle takakulmaan ja toi sieltä silmälasikotelon. Viimeiselle esineelle sainkin lähettää pari kertaa. Töitä Iitu teki koko ajan, mutta ei huomioinut esinettä vaikka aika läheltäkin meni ohi. Käytiin sitten ottamassa haju, kun en halunnut neitiä enempää juoksuttaa. Ei noteerannut esinettä mitenkään, ennen kuin kädellä näytin, että tämä olisi vielä pitänyt löytää. Kumi läpyskä oli matalahkon kiven päällä, vaikuttiko tämä asiaan? Nyt läpyskä haettiinkin vauhdilla. Ihan hyvä treeni. Siitä oli puhetta, että Iitun pitäisi risteillä enemmän alueella eikä vain kulkea reunoja pitkin ja tarkastaa kulmia. Täytyy miettiä miten tähän voisi vaikuttaa seuraavissa treeneissä.

Sitten jälkeä ajamaan. Koitin Anskin jälkiliina (vaijerista tehtyä), joka oli todella hyvä. Sopivan jämäkkä, ettei kierry puiden ympärille. Tämmöinen pitää hankkia.

Janalla matkaa n. 15m. Eipä taida Iitu vielä ihan tarkkaa muistaa mitä tässä vaiheessa piti tehdä. Eteni hiukan, mutta lähti kääntymään. Kolmannella lähetyksellä eteni suoraan ja nosti jäljen hyvin. Aluksi eteni jäljellä hiukan verkkaisesti, mutta sitten alkoi vauhtia löytyä. Todella reippaasti eteni jäljellä. Anski oli tehnyt mutkittelevan jäljen enkä kerennyt ollenkaan katsella merkkejä, sitä piti vaan mennä koiran perässä. Kiva, että vauhtia löytyy. Jälki oli aika vaativa ja maasto vaihteli kosteasta, kuivaan ja kalliolta varvikkoon, pieni pätkä edettiin myös soramontulla sekä pellolla, jonne jälki päättyi. Alustan vaihtelut ei haitanneet Iitua ollenkaan ja tien ylitys meni todella hienosti. Pari kulmaa oli aluksi sähellystä, mutta loput meni hyvin ja piikin otti tosi nätisti ja tarkasti. Uutta oli se, ettei Iitu ilmaissut kaikkia keppejä. Ennen kepit ovat olleet todella varmoja Iitulla. Palkkaako jälki itsessään tällä hetkellä enemmän kuin kepeiltä saatu palkka? Vai onko vauhtia vaan niin paljon, ettei Iitu keppejä kerkeä merkata? Kuusi keppiä nosti yhdeksästä ja osan purkeista. Kolmella vikalla kepillä teki niin, että haistoi keppiä ja seisomaan viereen, muttei olisi viitsinyt mennä maate. Käskyllä kuitenkin totteli.