Urho kävi sitten toisella rokotuksella. Hienosti meni ja eläinlääkäri yritettiin pusia litimäräksi. Aika nätisti jaksoi odotella vuoroaan ja positiivisesti katseli toisia koiria odotushuoneessa. Yhteen koiraan tutustuttiin sitten läheisemminkin, kun omistaja tuppasi luokse. Rokotuksen ajaksi, kun kaivoin nameja taskusta  Urho tarjosi maahanmenoa hoitopöydällä ja sinä pysyi piikkien ajan. Kyselin sitten Urhon painosta 11,3kg onko sopiva, kun ruokahalu kakaralla on mahdoton. Eläinlääkärin mukaan on aikaslailla sopiva ja parin kuukauden sisällähän kovin kasvukausi hiipuu.

Samalla reissulla vein Iitun pissanäytteen tutkittavaksi, kun sunnuntaina nuoleskeli kovasti itseään ja pari tippaa tiputteli pissaakin. Oireet loppuivat kuitenkin tunnin sisällä, eikä niitä ole sen koommin ollut. Halusin kuitenkin varmistaa asian. Virtsa oli muuten puhdas, mutta muutamia valkosoluja esiintyi. Näyte jäi sitten kasvamaan ja jos samoja bakteereita ilmenee paljon tutkitaan Iitu paremmin. Nämä jäämät saattavat olla peräisin jostain muualtakin eli huomenna selviää sitten mistä on kyse.

Urholla on alkanut karvanlähtö. Taitaa alkaa ihana pehmeä pentukarva katoamaan. Toivottavasti Urholle tulisi karkeampi ja kiiltävämpi turkki kuin Iitulle. Iitun turkki kun kerää näillä ilmoilla lunta ihan hirveästi, tassujenvälit on täynnä isoja paakkuja. Leikkelin vähän karvoja Iitun varpaiden välistä, josko siitä olisi hyötyä. Kai sitä pitäisi ostaa sellainen puku Iitulle. Urhon korvat on kyllä mainiot. Ne osottelee joka päivä eri suuntiin ja toinen on välillä enemmän pystyssä. Saa nähdä mihin asentoon asettuvat.

Tässä tyylinäyte Iitun lumipalloista viime talvelta.