Tarjan kanssa omatoimi treeneissä. Tallottiin molemmat omat jälkemme. Talloin Iitulle vähän reilu 500m jäljen. Nameja oli siellä täällä, välillä useammalla askeleella, välillä pieninä kekoina. Jäljellä oli 4 keppiä (ohuita) ja 3 palloa. Kulmia oli useampi sekä 2 piikkiä. Tien ylitys ja muutamaan otteeseen kunnon risukkoa. Jälki sai vanheta reilun tunnin. Jana oli 30m. Ennen jäljen aloittamista leikitettiin Iitua pallolla, että heräisi ja sillä taisi olla taas hyvä vaikutus.

Janalle lähetys onnistui hyvin ja Iitu eteni suoraan ja nosti jäljen. Nenä pysyi kivasti maassa lähes koko jäljellä, haahuilua oli tosi vähän ja siihen auttoi pysähtyminen. Ensimmäisellä kepillä mielestäni merkkasi kepin, muttei suostunut sitä tarkentamaan, eikä ilmaisemaan. Pitkään seisoskeltiin ja Iitu yritti peruutella tai jatkaa matkaa. Alkoi jo piippaamaan ja ahdistumaan sen verran, että katsoin paremmaksi jatkaa jäljestystä, ettei lopeta kokonaan sitä. Mukavasti jatkoikin sitten jäljestämistä. Uskon, että kepissä oli jotain "vikaa", haisi pissalta tai jotain miksei suostunut sitä ilmaisemaan. Ihan selvästi tilanne ahdisti ja halusi vaan eteenpäin. Loput kepit ilmaisi ilman ongelmia, samoin pallot. Tien ylitys meni hyvin. Kulmat ja piikit Iitu otti tarkasti, tosin niissä oli nameja apuna, ennen ja jälkeen kulman. Vauhti oli sopiva, välillä sai hiukan jarrutella neidin menoa. Parempi näin päin, että motivaatiota jäljestämiseen taas löytyy. Omaa ohjaamista seurattava, kun sillä positiivinen vaikutus Iitun jäljestämiseen. Jäljestäessä pitäisi malttaa keskittyä vain ja ainoastaan itse jäljestämiseen.