Perjantaina oli vapaa päivä, joten päästiin heti aamusta Anskin ja Tarjan kanssa jäljestämään Luukkiin, oltiin isolla parkkiksella. Talloin itse Urholle 250 askeleen suoran, jossa nameja oli aluksi joka askeleella ja sen jälkeen 2 n. 5m pätkää, jossa nameja oli vain joka 3. askeleella ja välissä ja lopussa taas joka askeleella. Myötätuuleen tehtiin taas jälki, koska nyt vaikeutettiin nameja vähentämällä. Jälki oli 45min. vanha.

Urholla on kyllä motivaatio kohdillaan ja paalulle pitäisi saada pientä rauhoittumista aikaan. Nenä pysyi kivasti alhaalla ja nameja syötiin tarkasti. Kuitenkin osa nameista jää pelolle eli ihan kaikkea ei herra enää malta syödä, vaikka ottaakin askel askeleelta hajun. Jäljellä oli välillä kuivia kohtia, vesikasvi kohtia, jotka Urho suoritti hyvin, vähän ehkä välillä meinasi vauhti kasvaa. Urho otti myös tarkasti nuo namittomat kohdat. Lopussa oli filmipurkki heinikkoon piilotettuna ja keppi sen päällä. Tarjosi itsenäisesti maahanmenon.

Anski talloi Iitulle 560 askeleen jäljen, jossa nameja oli siellä täällä. 3 kulmaa ja 2 piikkiä. 9 keppiä ja tuulen suuntahan vaihteli jäljen mukaan. Jälki vanheni tunnin.

 

Iitu jäljesti taas todella hyvin. Nenä pysyi alhaalla ja meno oli rauhallista ja helppolukuista. Toivottavasti jäljestys pysyy samanlaisena jatkossakin. Aika kivasti menivät kulmat, pari pientä ylitystä tuli, mutta toinen piikki oli täydellinen ja toisen otti vähän pyöristetysti. Yksi keppi meinasi jäädä ilmaisematta, mutta otettiin vähän pakkia ja nostettiin sekin. Muuten keppi ilmaisut oli varmoja. Kepeiltä liikkeelle lähdöt olivat sitten hakusessa tai Iitulla oli kova kiire jäljestämään, eikä oikein nameillakaan malttanut odottaa lupaa lähteä. Toisaaltahan tämä on hyvä asia, että motivaatio on kohdillaan.

Tämän jälkeen lähdettiin Anskin ja Rikun kanssa lenkille. Kolmikko sai painella menemään vapaana ja kyllä sitä vauhtia riitti. Iitu oli onnessaan saadessaan ohjailla nuoria poikia. Välillä juostiin hippaa Iitu edellä ja pojat perässä metsän raikuessa haukusta ja välillä käytiin möyrimässä mutaojissa. Iitu kävi kunnolla uimassa monta kertaa pallon perässä ja Riku raukka hyppäsi Iitun perässä kerran uimaan ja sitten ärsyttikin kovasti kun ei enää uskaltanutkaan koittaa. On se ihana katsella koiralauman menoa ja nauttia metsän rauhasta. Loppu lenkistä Iitu oli hajulla jostain ja kovasti etsi ja etsi. Sitten löytyikin jonkun elukan (peuran) sääri? luu. Otettiin sitten luu pois, ettei kukaan ota hernettä nenäänsä. Kuvanäyte mutakylvyistä, tosin 2 kerkesi jo melkein pois kuvasta.