Keskiviikkona Urhon agiliitämässä. Nameina oli ryynimakkaraa ja pikkupoika oli vaivan liekeissä uudesta herkusta. Treenit alkoi hyppysarjalla. Urholla pientä malttamattomuutta ja kävinkin palkkaamassa sitä usein paikalla pysymisestä. Itse hypyt meni kivasti ja Urho hallitsee vartaloaan jo aika hyvin. Käännöshypytkin onnistuivat, tosin edelleen riman tilalla on halkaistu muoviputki.

Uutena asiana otettiin hypyn jälkeen samaan suuntaan kääntyminen, mutta todella tiukasti. Suhinatreenissä targetti oli heti esteen siivekkeen takana. Suhinatreeni tulee siitä, että vihjeeksi tässä treenissä otin suhinan estettä lähestyttäessä. Mukavasti alkoi tämä homma. Sitten näytettiin sylkkärit ja edestä viennit. Edestä vientejä treenattiin sitten oikein esteellä ja se olikin hankalaa, kun tuntui että koira jää jalkoihin, mutta se kuulemma kuului asiaan ja poistuu sitten kun koira ymmärtää paremmin mitä siltä halutaan.

Keinulla otettiin alastuloja ja paukuteltiin. Urholla oli taas siiveke toisella puolella auttamassa takapään hallintaa. Vauhdilla keinulle mennään ja aika hyvin hiffannut koske käskyn eli 2on2off. Sitten Urho saikin herkutella keinulla nameja, kun Ulla keinutteli Urhoa. Eipä poika mitään tajunnut, kun nameja pisteli taas antaumuksella. Viimeisenä otettiin läpijuoksuja keinulla. Urho menee keinulle reippaasti, syö makkarat rauhassa, ottaa kontaktin ja meno jatkuu. Kivasti ollaan siis edetty agitreeneissä.

Loppulenkki käytiin Stella siskon ja Emman kanssa. Kakarat saivat taas painella menemään lähimetsässä.

Torstaina ajeltiin Järvenpäähän tokoilemaan Riitta Korrin oppeihin. Oltiin ajoissa paikalla, joten kävin koirien kanssa lenkillä. Molemmat käyttäytyivät hienosti, vaikka kaikenlaista ihmeteltävää olikin. Iitu pystyi jopa hillitsemään itsensä niin koiria kuin hevosia nähdessään. Urho katseli hevosta kiinnostuneena, mutta rauhallisena.

Ennen muiden tuloa otettiin Urhon kanssa vähän tottista. Aloitettiin leikillä ja niin se poika taas leikki pupullaan. Veti oikein kunnolla ja taisteli, vähän piti myös tapporavistella. Maa-istu-seiso menee hyvin ja perusasentoon tulee käsiavulla. Seuraaminen on vähän hakusessa, mutta lyhyttä matkaa menee ihan ok. Otettiin myös ihan kontakti harjoituksia perusasennossa ja ne meni hienosti. Luoksetulossa poika tuli laukaten ja vauhdilla, tosin törmäten, mutta se ei meitä haittaa (ainakaan vielä).

Iitu pääsi sitten Riitan oppeihin. Meitä oli 3 koirakkoa paikalla ja jokaisella oli 15min aikaa yksityisopetukseen ja muun ajan sai suorittaa koiransa kanssa pisteitä, joita Riitta oli laittanut nurtsille. Me oltiin vuorossa toisena ja siinä odotellessa aloitettiin hypyllä. Este oli tosi pieni ja kapea verrattuna normaaliin ja ongelmana tässä oli se, että Iitu kääntyy sen verran oikealle, että kiersi esteen takaisin paluussa. Tätä, kun jäin hinkkamaan oltiin siinä pisteessä, ettei Iitu enää lähtenyt suorittamaan hyppyä ollenkaan. Huoh, vaihdettiin sitten treeniä. Ruutuun menoa otettiin pallopalkalla, joka oli ruudussa ja tämän Iitu on oppinut muutamalla toistolla. Metallikapulan pitoa otettiin ensimmäisen kerran ja se oli Iitusta todella vastenmielistä. Otti kyllä kapulan muutaman kerran suuhunsa ja piti sitä, mutta löyhästi ja suu väpätti koko ajan. Ikinä ei ole tuollaista tehnyt noutokapulalla, joten aika vastenmielistä taisi olla. Luoksetulon pysäytyksiä otettiin myös tötsää kiertämällä ja tämä on Iitusta tosi kivaa ja vauhtia löytyy.

Riitan kanssa aloitettiin luoksetulon katsomisella. Iitu jähmettyi taas, eikä lähtenyt heti liikkeelle ja tuli todella sitten lopulta tosi varovasti. Riitta sanoi, että luoksetuloon pitää saada intoa ja halua. Tämä ei ollut mikään yllätys. Aloitettiin ottamaan treeniä niin, että Iitu jäi istumaan minä kävelin n. 5m päähän kutsuin ja lähdin juoksemaan ja palkkasin patukalla. Näitä toistoja pitäisi nyt tehdä paljon ja aikaa tämän ongelman ratkaiseminen ottaa, koska Iitulle pitää saada ihan erilainen "moodi" tähän hommaan.

Toisena juttuna oli hyppy ja juurikin tämä kääntyminen sivuun. Ensin todettiin, että tämä treenieste on haastava kokonsa takia. Otettiin sitten pari kertaa niin, että Riitta palkkasi Iitua tiputtamalla patukan esteen taakse keskelle ja vähän kauemmas. Toisena juttuna tehtiin niin, että menin esteen viereen seisomaan ja nami avulla käskyn annettuani autoin Iitua kääntymään paremmin esteen ylitettyään.

Kolmantena juttuna oli sitten kaukokäskyt, jotka näytettiin ja nehän toimi taas tällä kertaa. Olivat jopa Riitan mukaan hienot. Kerroin kuitenkin, että välillä Iitu jättää noteeraamatta käskyt kokonaan. Osa voi johtua väsymyksestä ja osa, ettei vaan kiinnosta juuri sillä hetkellä. Riitta kertoi tämän olevan yleinen ongelma, koska kaukot on monesti viimeisenä suorituksena ja väsyneenä koirat, eivät välttämättä niitä viitsi tehdä. Iitun kohdalla ei kannata painostaa, mutta pienen huomautuksen voi antaa kauempaa, että kyllä nämä hommat pitää hoitaa, vaikkei enää kiinnostaisikaan. Tämä vaatii toistoja, jotta koira ymmärtää mistä on kyse. Palkkausta voi myös vaihdella takapalkasta lentäviin nameihin/leluun.

Kolmannen koiran koulutuksen aikana otettiin Lauran ja Unnan kanssa paikkamakuu piilossa. Koiruudet laitettiin vierekkäin makuulle ja mentiin auton taakse piiloon. Hyvin pysyivät ja olivat hiljaa ja ylös nousemisetkin menivät Iitulta hienosti. Treenien päätteeksi otettiin vielä paikkamakuu Unnan ja Flickan kanssa. Iitu oli toisessa reunassa ja hienosti pysyi taas makuulla. Otettiin vielä muutama ylösnousu ja maahanmeno rivissä, muidenkin käskyttäessä omia koiriaan.