Sunnuntai aamu alkoi jälkien tallomisella. Talloin itse Urholle 381 askeleen jäljen Luukin pikkupellolle. Nameja oli alussa ja lopussa taas joka askeleella. Välissä nameja oli patkittäin joka 3. , joka 5.  tai jokaisella askeleella. Myötätuuli, alussa ja lopussa broilerin sydämiä ja keskellä naturalia. Jälki vanheni sellaisen 45 min, loppupalkkana filmipurkissa broiskua ja keppi päällä.

Innolla Urho lähti taas jäljestämään ja nenä pysyi aika hyvin alhaalla. Alussa muurahaiset häiritsivät Urhoa, mutta sitten niistä ei enää välitetty. Naturalit tuntuivat maistuvan vaihteeksi paljon paremmin kuin broisku. Loppu kepillä itsenmäisesti maahan.

Anski talloi taas Iitulle 660 askeleen jäljen isolle pellolle, jossa 8 keppiä ja naturalia siellä täällä. Pelto oli kuiva ja siellä oli paljon kuollutta heinää. Tuuli oli todella voimakas ajoittan.

Alussa Iitu vähän haahuili, mutta vauhtiin päästyään jäljestys oli taas kaunista ja nenä pysyi alhaalla vastatuulesta huolimatta! Kepit Iitu ilmaisi varmasti ja piikit oli hienot, yhdellä taisi vähän etsiä jälkeä. Ei voi muuta kuin kehua Iitua ja ihmetellä mistä tämä maavainuisuus on nyt tullut ja kuinka hyvin toimi vastatuulessakin.

Suikaleilla haetutettiin taas esineitä. 3 suikaletta, vastatuuli, kahdessa esine takana ja yhdessä keskellä. Iitun viime aikaisten juoksujen takia neiti pääsi seuraamaan toisten työskentelyä. Riku ja Ice kävivät hakeamassa esineitä ennen Urhoa. Anski piteli Iitua joka seurasikin tarkasti Urhon menoa. Urho oli täpinöissään ja paineli täysiä ensimmäisen suikaleen takaosaan tuoden sieltä esineen. Toisella suikaleella yhtä hyvä lähtö ja keskiesineellä jarrutkin toimivat ja taas hieno esineen luovutus. Kolmannella suikaleella Urhokin sai pikku hetken etsiä esinettä takaosasta, mutta vauhti oli yhtä hieno kuin aikaisemmillakin.

Iitu sai vielä katsoa Bobicin työskentelyä ennen omaa vuoroaan puuhun sidottuna. SItten ilmottauduttiin Anskille ja aloitettiin esineiden etsiminen. Nyt oli neidillä taas normaalimeininki esineiden kanssa. Vauhdilla paineli ensimmäisen suikaleen päähän ja sieltä nousi eka esine. Palkkasin ensimmäistä kertaa patukalla ja hyvin tuntui toimivan. Toisellakin suikaleella oli nenä alusta alkaen auki ja keskiesine nousi helposti, taas patukka palkka. Kolmannella suikaleella piti lähettää toisenkin kerran ennen kuin esine löytyi, mutta nyt Iitu teki töitä ja etsi todella esinettä. Tästäkin patukka palkka ja siirryttiin sitten sivummalle herkuttelemaan kissanruualla. Taisi tehdä neidille hyvää pieni motivaatioharjoitus.

Iitulle vielä janatreeni, jonka Anski talloi. Jana sai vanhentua puolisentuntia. Tämä olikin sitten sellaista ihmettelyä että. Ekalla janalla jälki vasemmalle ja matkaa oli 30m. Janalla ei sitten päästy suoraan eteenpäin millään aina kaarrettiin vasemmalle. Lähetin Iitun useampaan kertaan uudestaan janalle matkaa lyhentäen. Viimein päästiin jäljelle asti ja keppi nousi hyvin. Toisella janalla jälki oikealle ja ihan sama peli, nyt matkaa oli 40m. Tällä kertaa neiti kaartui koko ajan oikealle ja tarvittiin todella monta lähetystä ennen kuin päästiin jäljelle asti, sieltä se keppi sitten taas nousi. Huh, olipas vaikeaa tällä kertaa.

Maasto-osuuden jälkeen oli vielä oman ryhmän tottistelut ja siirryttiin Luukin kentälle. Iitu pääsi Jipon kanssa tottistelemaan. Ilmottauduttiin joka meni hienosti. Sitten vähän seuraamista ja Tarja ampui meille 2 laukausta -> ei reagointia! Jättävät muuten ok, mutta seisominen tuotti vaikeuksia, vaikka kertoilin mikä liike tuli aina seuraavaksi. Parin toiston jälkeen onnistuminen. Tasamaanouto 2kg hieno ja hypytkin onnistuivat vieraalla 650g hyvin. Loppuun vielä eteenmeno ja pallo oltiin viety treenien alussa paikoilleen. Iitu sai sitten odotella Jipon treenaamista ketteryysesteeseen sidottuna, eikä siellä ollessa välittänyt ohikulkevista koirista tai muistakaan mitään. Parkkiksella vielä Jipon kanssa paikkamakuu 2min, joka oli hieno. Katselin askelmittaria tämän 8h treenirupeaman jälkeen ja se näytti 9,28km, tosin ihan jokaista askelta se ei taida laskea metsästä ja pellolta.