Urholla alkoi sitten agiliitäminen. Treenit aloitettiin hyppytekniikan harjoittelemisella. Koira laitettiin istumaan karsinaan, josta askel ja hyppy riman yli targetille. Rima oli puolikas muoviputki maassa eli ihan matala este. Urho ei ihan hahmota kehoaan nopean kasvun takia, mutta yllättävän hyvin onnistui hypyt.

Toinen harjoitus oli 5 riman ylitys, jossa rimat olivat 6 jalanmitan päässä toisistaan ja targetti taas hyppyjen jälkeen. Tarkoituksena oli, että koira ottaa vain yhden askeleen hyppyjen välissä ja se meni hienosti. Urho malttaa keskittyä hyvin eikä hötky suorituksissa. Lopuksi tehtiin vielä putkea ja aloitettiin ihan lyhyellä. Ensimmäisen putken läpi juoksun jälkeen, juoksenteli Urho innoissaa putken läpi, vaikka se pidennettiinkin täyteen mittaan. Vielä käytiin läpi kuinka tulemme harjoittelemaan keinua jatkossa. Sitä sitten otetaankin ensi kerralla.

Seuraavaksi ajeltiinkin sitten sirkuskentälle tokoilemaan. Käytiin Emman ja Stellan kanssa kävelemässä tässä välissä ja kakarat pääsivät juoksentelemaan koirapuistoon. Vesi sade oli alkanut agin aikana ja se vaan voimistui illan myötä.

Tokossa näytettiin ensin liikkeestä maahanmeno, mutta eihän se kylmiltään oikein onnistunut. Urho ei malttanut jäädä makoilemaan, vaan nousi heti ylös eikä välttämättä mennyt kunnolla edes maahna palkkaa odottaessaan. Perusasento näytettiin taas ja siinä ei mitään huomauttamista ollutkaan.

Otettiin sitten seuraamisharjoitus niin, että koira perusasentoon ja siitä käsky seuraa ja yksi askel, palkka. Tästä kyseltiin mitä aion tehdä kädelle, jota olen siis pitänyt vyötäröllä nyrkissä. Kerroin ajatukseni, että kun seuraaminen on mielestäni hyvää alan pikku hiljaa hävittämään käsiapua pois ja ollaanhan sitä vähän jo tehty. Kerroin myös, etten halua kiirehtiä seuraamisen kanssa vaan haluan siitä varman liikkeen. Palautetta tuli myös meidän työskentely rauhallisuudesta ja Urhoon pitäisi saada vauhtia. No ajatuksenahan on ollut, että kun liikesuoritukset on hyvät, aletaan vauhtia hakemaan lelulla tai jollain muulla keinolla. Jos Urho siinä vaiheessa jo leikkisi.

Tässä välissä tein itsenäisesti liikkeestä maahnmenoa ja se meni jo paremmin. Nyt Urho malttoi jäädä makaamaan paikoilleen ja pääsin palkkaamaan hetken maassa olosta. Lopuksi vielä luoksetulo niin, että kouluttaja piti Urhosta kiinni ja ohjaajan piti kävellä tietyn matkan päähän ja kutsua koiraa ja sitten lähteä juoksemaan. Vauhdillahan se Urho tuli luokse.

Agikoulutukseen olin kyllä todella tyytyväinen ja hyppytekniikkatreeni tekee todella hyvää ja sieltä saa hyvin vinkkejä. Tokossa hankaluuksia tuottaa, kun itsellä on aika vahvat näkemykset siitä miten ja missä vaiheessa mitäkin Urholle haluaisin opettaa. Täytyy yrittää soveltaa omia ajatuksia sekä kouluttajien ajatuksia. Toki nyt on syy opettaa kurssilla käytäviä liikkeitä, että ainakin eteenpäin pitäisi päästä.