Malminkartanossa sossuilemassa möllitokoissa. Häiriötä ei ollut niin paljon kuin olin toivonut. Mukavasti meni koko treeni. Saatiin monta onnistunutta ohitustakin tiellä, eikä Iitu välittänyt skeittajistakaan mitään. Eikä yhtään räyhää. Jotenkin tuntuu, että Iitu toimii eri tavalla tällaisissa järjestetyissä "kenttäolosuhteissa". Osaa ottaa lunkimmin, vaikka aluksi sormet oli taas kovilla, kun neiti nappasi palkkamakkarat kiihtyneenä.

Tänään oltiin sitten sossuryhmän kanssa Hämevaarassa. Puistossa kuljeskeltiin ristiin rastiin ja yritettiin etsiä ohitettavia. Oman ryhmän koirat Iitu selvästi tuntee, eikä niistä niin välitä. Yhtä valkoistapikkukoiraa lähdettiin sitten ohittamaan. Tämä koira osoittautui vaanijaksi ja heittäytyikin tielle makaamaan suostumatta liikkumaan omistajan yrityksistä huolimatta. Tämä olikin sitten liikaa Iitulle ja pieni rähähdys piti tehdä. Asettui kuitenkin heti ja päästiin kaartamaan koirakon taakse ja seurailtiin heitä palan matkaa. Kummasti pikkukoiraankin tuli liikettä. Saatiin myös useampi onnistunut ohitus ihan vieraiden koirien kanssa, jopa sellaisista jotka rähjäsivät. Muutamien rohkeiden kanssa otettiin vielä kimppapaikkamakuu reilu 3 min. Iitu oli tosi hienosti ja tuijotti lähinnä minua, toiset koirat eivät sitä kiinnostaneet laisinkaan. Luoksepäästävyys tehtiin myös ja siinähän Iitu nousi tietysti Terhiä moikkaamaan. Ensi kerralla uusiksi ja täytyypä tätä treenata ahkeraan, jos vaikka joskus toko-kisoihin uskallettaisiin.