Anskin ja Anitan kanssa Luukissa. Iitu pääsi ensimmäisenä ammuttavaksi. Ensin paikkamakuuseen ja sehän meni semmoseksi pelleilyksi, että. Iitu katseli Anskiin päin käskytettäessä ja hyppäsi vielä orava asentoon, muttei mennyt maahan. Parin kauniin käskyn jälkeen sanoin tiukemmin ja sitten totteli. Menin piiloon ja siellä se neiti sitten makoili jonkun aikaa. Rauhallinen oli, eikä härvännyt mitään ihmeitä. Pikku pätkä seuraamista ja sama homma uusiksi. Ensimmäisellä nätillä käskytyksellä ei totellut, mutta toisella hiukan tiukemmalla meni maahan ja hyvin pysyi piilossa ollessani.

Sitten seuraamista pitkällä suoralla ja nopeita pysähdyksiä namin avulla. Anskikin huomasi Iitun olevan suorempi eli taitaa homma pelittää. Täyskäännöksiä uudella tyylillä pienellä avulla meni ok. Sitten 4 paukkua. Häntä heilui ja kolmannella tein juuri täyskäännöksen, jolloin pomppasi innoissaan ylöspäin. Seuraamisessa neiti nykyään jo "innostuu" paukuista, mutta tuo paikkamakuu on hankalampi pala. Siitä sitten vielä paikkamakuuseen ja tällä kertaa meni ensimmäisellä käskyllä maahan, käsky oli tosin hiukan tiukempi. Rauhassa makoili, eikä ammuttu sitten tällä kertaa ollenkaan paikkamakuun aikana, ihan Iitun kiusaksi.

Urho pääsi vuorostaan hommiin Viivin ollessa parina. Ilmottautuminen meni ok, tosin Viivi kun tuli nuuskaisemaan Urhoa piti nousta tervehtimään ihanaista neitoa. Siitä sitten seuraamista ja sivulle tuloja. Urhon ajatukset olivat taas vähän harhateillä, mutta saatiin kivojakin seuraamispätkiä. Seuruutin aitaa kohti ja välillä piti hiukan muistutella kontaktista. Sivulle tulot onnistuivat hienosti. Käännökset vaativat treeniä ja otettiin sitten ihan paikalla pyörimistä Urhon seisoessa ja siinä toimi kivasti, lisää tätä.

Jättävät otettiin tennarilla. Istumisessa jää tuijottamaan palloa, joten sitä nyt sitten pelkästään käsiavulla ja pallo lentää erikseen. Maahanmenot oli hienot ja nopeat ja seisomisetkin onnistuivat hyvin ja sain otettua jo muutaman askeleenkin käskyn jälkeen. Lähiluoksetulot ok ja odotteli makuulla vauhtiluoksetuloa, jonka teki täysillä. Eteenmenoa varten jätettiin namit kipon päälle ja hiukan teki tiukkaa ottaa perusasentoa ja kontaktia ennen kipolle pääsyä. Vauhdilla paineli kipolle luvan saatuaan. Sitten herra pääsi paikkamakuuseen. Autoin namilla menemään suoraan ja hyvin pysyi siinä. Seisoskelin kauempana ja Viivin yrittäessä tulla moikkaamaan Urhoa nousi Urho ylös, vaikkei Viivi lähelläkään ollut. Vein uudestaan makuulle ja tein kaikenlaista pientä häiriötä. 8 min poitsu makoili sillä yhdellä ylösnousemilla.

Pari paukkua ammuttiin Urholle ja Viiville. Käveltiin Urhon kanssa kentällä ja Urho kääntyi katsomaan paukuttajan suuntaan, muttei reagoinut muuten.

Tottisten jälkeen oli vuorossa esineiden etsiskelyä. Tallottiin 2 suikaletta, joissa molemmissa 2 esinettä, edessä ja takana. Urho pääsi ensimmäisenä hommiin ja jätkä lähti intoa pursuten töihin. Kaartoi oikealle viereiselle suikaleelle tuoden takaesineen. Tässä vaiheessa tajuttiin, että tuuli sieltä päin, joten totta kai sen puolen suikaleen hajut leviää. Sitten nousi vasemmanpuoleisen suikaleen esineet ja siirryttiin toiseen suikaleeseen ja sieltä nousi viimeinenkin esine. Urho työskenteli hyvin ja lähti itsenäisesti jatkamaan esineiden hakua, vaikka palasi suikaleen takaa eteen asti. Reippaasti eteni ja oli todella innokas.

Iitulle tallottiin suikaleet yhteen ja sille laitettiin 6 esinettä. Haetutin 3 esinettä ennen kuin palkkasin. Kovin tuntui olevan Iitullakin kivaa ja vauhtia riitti, ehkä hiukan juoskemisen makua hommassa. Haetutin vielä neljännen esineen ja viidettä etsiessä saikin neiti tehdä töitä. Jostain syystä ei saanut hajua esineestä, vaikka ohitti sen pariin kertaan. Käytiin sitten hakemassa haju ja sitten Iitu menikin esineelle vähän sen oloisena, että höh tässäkö se nyt olikin. Hyvä treeni.

Illalla myöhään Urho muuttui levottomaksi ja kerkesin itse ajatella jo vaikka mitä. Käytiin pihalla ja sisälle tultua huomasin sen mahan alusen karvattomissa kohdissa punaisia paukamia paljon ja kainaloissa myös. Olettaisin paukamien tulleen mäkäräisten puremista ja jostain syystä ne rupesivat pahemmin ärsyttämään vasta illalla. Epäilykset on, että Luukin nurtsi kentällä ovat jo purreet, muualla ei oikein ole mahdollista. Suihkuttelin kylmällä paukamia ja siitä Urho sitten pikku hiljaa rauhoittui ja aamulla mahanalus olikin jo hyvä. Kyllä kerkesi säikäyttämään.