Luukissa Anskin ja Tarjan kanssa. Talloin itse Urholle 250 askeleen jäljen kulmalla. Nameja oli alussa muutaman askeleen verran joka askeleella ja sen jälkeen satunnaisesti, kulmaa lähestyttäessä nameja joka askeleella, itse kulma tyhjä nameista, mutta sitten taas nameja loppu kepille asti. Tuuli puhalteli leudosti.

Urho ajoi jäljen hienosti ja keskittyneesti askel askeleelta. Ei ryysimistä, mutta muutamaan otteeseen piti vilasta Tarjaa kesken jäljestämisen. Kulman otti ensin hienosti, mutta sitten iski uskon puute ja hämmennys ja poika heitti makuulle keskelle kulmaa. Lähti siitä kuitenkin etsimään taas jälkeä ja ajoi jäljen hyvin loppuun asti ilmaisten kepin, tosin vinoon. Ei ihan täydellinen kulma työskentely, joten huomenna uudestaan kulma harjoitus.

Anski oli tallonut Iitulle vajaan avoimen luokan jäljen, 6 pallolla, muutamalla purkilla ja 2 kepillä. Jälki sisälsi kulmia ja piikkejä, sekä ryteikön läpi kulkemisen ja risukkojen ylityksiä. Jana oli n. 50m ja sen Iitu hoiti hienosti. Itse jäljestäminen oli taas todella mukavan oloista ja keskittynyttä, nenä pysyi enimmäkseen alhaalla. Nyt siitä näki taas heti, jos ei ollut tietoinen missä jälki menee ja korjasi työskentelyään. Kulmat ja piikit otti ensin oikein, mutta sitten loppui usko ja ne piti tarkistaa uudestaan. Kaikki pallot ja kepit nousivat, mutta yksi purkki jäi kun neiti hyppäsi puunrunkoa ylittäessään vähän jäljen sivuun. Todella mukavan tuntuinen jälki taas vaihteeksi. Loppupalkkana oli kuminen pallo ja muut olivat olleet tennareita. Iitu bongasi pallon, mutta jäi hetkeksi tuijottamaan, että täällähän on ihan vääränlainen pallo. Kyllähän sekin sitten leikkikaluksi kelpasi. Matkalla autolle piti vähän vilvoitella vielä kuraojassa.