Anskin kanssa Luukissa ja lenkin jälkeen ampumaan Iitulle. Imuttaen seuramista, joka meni ok. Sitten ampuen ja heti muuttui Iitun olemus, (jopa jo ennen paukkua). Häntä nousi ylös seuraamisessa ja oli ihan jee. Näyttää kuulemma hienolta. Imuttaen otettiin paukut ja palkkasin vasta hetken päästä paukusta.

Paikkamakuussa Anski heitteli palloa, jonka perään Iitu lähtikin kerran ennen kuin muisti, että nyt kiusataan pientä. Hyvin pysyi kun ymmärsi mitä vaaditaan. Sitten toinen paikkamakuu minun ollessa piilossa ja Anskin ampuessa. Rauhallisen oloinen oli, mutta pienet huokaukset kuului paukkujen jälkeen.

Urho pääsi ajamaan jälkeä, joka oli 200 askelta pitkä, 2 kulmalla ja 4 kepillä. Ajoi jäljen huomattavasti rauhallisemmin ja keskittyneemmin. Kulmat otti tarkasti ja kepit ilmaisi hienosti.

Esinesuikaleille pääsivät vielä molemmat koirat. Iitu ensimmäisenä. Hienosti työskenteli, eikä ollenkaan turhaa juoksua. Esineet nousivat yksi kerrallaan molemmista suikaleista. Tuntui, että takaesineitä palauttaessaan oli saanut hajut etuesineistä, jotka kävi vain nappaamassa.

Urhon ajatukset taisivat olla välillä naisissa ja välillä esineissä. Esineet kyllä nousivat, mutta jonkinlaisia ajatuskatkoksia tapahtui aina välillä ja juokseminenkin tuntui olevan aika mukavaa. Jossain välissä piti lähikuusi merkata, ennen kuin kerkesin sen lähettää hakemaan uutta esinettä ja muutakin pientä korvat kadoksissa juttua kerkesi tapahtua. Työt tuli kuitenkin tehtyä.