maanantai, 6. elokuu 2012

6.8.12 Blogissa ongelmia

Koska tähän blogiin ei voinut kirjoitella pitkään aikaan otin uuden blogin käyttöön.

http://iituksa.blogspot.fi/

Tuolta löytyy treenailut jatkossa.

tiistai, 3. heinäkuu 2012

3.7.12 Jälkeä pellolla

Tiistai aamu alkoi Luukin lenkillä Anskin ja Rikun kanssa. Olipas ihanaa ja rauhallista, kun oltiin ajoissa liikenteessä. Koirat löysi kivoja mutaojia ja olivatkin oikein kauniita. Kerran jo putsautuivat hyvin, kun kävivät uimassa. Iitu ihan tarkoitetusti, Urholla kävi vahinko kun lumpsahti järveen keppiä tavoitellessaan. Ui sitten muinamiehinä rantaan, mutta pysyi selkeästi kauempana ettei uusi vahinkoa. Valitettavasti löysivät vielä loppulenkistäkin mutaisen ojan.
 
Siitä siirryttiin pellolle tallomaan jälkiä. Urholle talloin n. 500 askeleen jäljen, piikillä, 4 kulmalla ja 6 esineellä. Nameja oli reilusti, koska alusta aika vaativaa apilapeltoa. Jälki vanheni puolisen tuntia. Ilma alkoi lämpenemään ja pellolla tuuli.
 
Urholla oli vauhti päällä ja jäljestäminen oli hiukan levottoman oloista. Sain todella tehdä töitä, että jaksoin pidätellä sitä jälkeä ajettaessa. Paalulla ei ollut nameja ja se meni hienosti. Jostain syystä Urho ei malttanut syödä nameja jäljeltä kuin satunnaisesti, vaikka ei ollut saanut aamuruokaa. Esineet Urho ilmaisi varmasti ja niille oli oikein kiirekin. Kulmat ja piikki meni ihan ok, toki tarkemmin olisi voinut ottaa, mutta siinä vauhdissa ja mielentilassa suoritti ne kuitenkin jälkeä hukkaamatta.
Iitulle talloin lähemmäs 600 askeleen jäljen. Perus M loppu piikkeineen, 6 esinettä ja pallo. Jälki vanheni n. tunnin. Neiti näytti nauttivan työskentelystä. Paalulta lähti kivasti ja porskutti tasaisesti eteenpäin. Söi muutamat jäljelle laittamani namikasat. Esineet  ilmaisi taas varmasti ja piikit otti hyvin. Muutamalla tuli pieni ylitys, mutta korjasi heti kun huomasi, ettei jälki jatkunutkaan. Nenä pysyi suht hyvin alhaalla. Itse jäljestäminen oli huolettoman näköistä  siinä mielessä, että neiti tiesi missä jälki meni, joten ei siitä paineita tarvinnut ottaa.

tiistai, 3. heinäkuu 2012

2.7.12 Esineiden etsiskelyä ja tottista

Maanantaina kotikulmilla. Iltapäivästä Anskin kanssa ottamassa esineitä Luukissa. Tallottiin leveä suikale, johon 3 esinettä. Molempiin takakulmiin sekä keskivaiheille keskelle. Urho pääsi ensimmäisenä hommiin. 2 esinettä nousi helposti hienon työskentelyn jälkeen. Urho jatkoi vielä hyvää työskentelyä etsimällä tarkasti, mutta ei vana jostain syystä saanut hajua viimeisestä esineestä. En halunnut lannistaa poikaa ihan kokonaan, joten käytiin sitten hakemassa haju esineeltä ja niin se viimeinenkin nousi.
 
Iitu oli innoissaan ja alussa oli ehkä pientä juoksemisen intoa. Kaikki 3 esinettä nousivat kuitenkin helposti, kunhan neiti malttoi keskittyä.
Tämän jälkeen siirryttiin kentälle tottistelemaan. Urho sai taas aloittaa seuraamisella. Koirapuistossa oli häiriötä ja se selkeästi vaikutti Urhoon. Vähän meinasi keskittyminen herpaantua, mutta vaadittiin vaan hommiin. Saatiinkin ihan kivaa seuraamista, kun lisättiin vauhtia hommaan. Jättävät meni tällä kertaa kaikki ilman apuja hienosti. Luoksetulo laukaten lähelle. Vauhtinouto taas hyvin vauhdikas ja otin vain yhden kapulan pidon tai lähinnä sen, että Urho otti kapulan suuhun ja siitä palkka. Lämmin ilma vaikutti selkeästi Urhon jaksamiseen ”inhottavissa” liikkeissä. Mielekkäät tehtiin kyllä vauhdilla, mutta puuduttavat eli seuraaminen ja kapulan pito olivat vaikeita. Vielä toko hyppy, jossa herra yritti karata hypylle. Harjoittelimme siis muutaman kerran hypylle tulemista hallitusti ja siitä palkkaa. Loppuun vielä eteenmeno, joka hieno ja vauhdikas.
 
Iitu pääsi vuorostaan kentälle tottistelemaan häiriökoirana. Kentällä oli siis väkeä enemmänkin ja muitakin vieraita koiria. Ensin ilmottautumista vapaana joka meni hienosti. Siitä Iitu lähti sitten paikkamakuuseen ja menin itse piiloon. Iitu sai makoilla n. 15min ja nätisti oli, vaikka kentällä lenteli purkkeja ja oli muutakin häiriötä.
 
Omalla vuorollamme otimme seuraamista, jossa pientä aukeamista. Mutta huomattavasti vähäisempää kuin aikaisemmin. Huomautin kyllä asiasta aina kun itse sen huomasin. Jättävät voi-tyyliin hyvät ja luoksetulo seisomisesta laukaten. Sitten vaan hengailtiin kentällä ja käytiin toisen kerran ilmottautumassa 2 koiran kanssa. Iitun käytös oli muuten ok, mutta eräs belggari ärsytti jossain vaiheessa, kun sai juosta frisbeen perässä ja Iitun piti vaan olla. Niin kauan neitiä ei mikään häirinnyt, kun sai itse tehdä töitä. Hauska tapaus.
 

tiistai, 3. heinäkuu 2012

30.6.12 Mökkitreeniä

Lauantaina oltiin mökillä ja 8km aamulenkin jälkeen talloin Iitulle metsäjäljen. Jälki oli 700m pitkä, 3 piikkiä, 4 kulmaa, 6 keppiä. Ilma oli painostavan kuuma ja nihkeä, aika kova tuuli. Maasto oli kivistä kuivaa sammalikkoa, aika paljon oli hakkuutyöjätettä pitkin poikin. Hiekkatien ylitys tehtiin ja jälki vanheni 1h. Jana n. 50m.
 
Janalle lähti hyvin, mutta kova sivu tuuli jäljen lähettyvillä toi hajun oikealta puolelta, jolta olin lähtenyt jälkeä tallomaan ja sinnehän Iitu yritti. Otin uuden lähetyksen ja sitten nousi jälkikin hyvin vasemmalle. Iitu jäljesti innokkaasti ja tarkasti. En muista pitkään aikaan, että nenä olisi pysynyt niin hyvin alhaalla. Jos Iitu meni vähän jäljeltä sivuun, hakeutui heti takaisin jäljen päälle. Kulmat otti hyvin, eikä kova tuulikaan häirinnyt enää janan jälkeen. Tien ylityksessä ei mitään ihmeellistä, kepit Iitu ilmaisi hyvin, paitsi viimeisen yli meni. Sai sitten hajun ja etsi kepin varvikosta. Hyvää työtä.
 
Urhon kanssa otettiin tottista. Seuraamista ja jättäviä. Seuraaminen ok, ei ihan parasta keskittymistä. Jättävät meni muuten ok, mutta seisomisen kanssa tahkottiin taas. Lopulta saatiin sekin onnistumaan ilman apuja. Luoksetulo laukaten.

tiistai, 3. heinäkuu 2012

27.6.12 Osteopaatilla

Keskiviikkona kävi koko lauma Caritan hoidettavana. Elias sai olla ensimmäisenä. Toisessa kyljessä oli selvät merkit kovasta tällistä ja niitä sitten hoideltiin. Toinen hoitoa vaatinut kohta löytyi lantion/lonkan tietämiltä, joka oletettavasti on iän tuomaa vaivaa. Elias antoi käsitellä itsensä nätisti, nukkui lähes koko ajan. Myöhemmin mieleen muistuikin mistä Elias on tällin saanut. Yhdellä peltolenkillä änkeytyi taas Iitun ja Urhon juoksuleikkeihin mukaan ja törmäsi sitten Urhon kanssa. Huuto oli kova, mutta hetken huilimisen jälkeen ei mikään vaivannut. Ei papparainen enää pärjää nuorempien vauhdissa.
 
Urho rauhoittui myös hienosti alun kipupisteiden avaamisen jälkeen. Silmät kiinni nautti saamastaan käsittelystä. Urholta löytyi lantiosta ja selästä hoidettavaa. Iitu olikin levottomin hoidettava tänään. Antoi kyllä käsitellä itsensä, mutta makuulle ei halunnut käydä. Iitun selässä oli paljon jumeja, jotka Carita sai hoidettua. Pari päivää mennään nyt remmilenkkeilyllä ja koitetaan saada koko hyöty irti käsittelyistä.